No, ei ehkä sentään ihan ”suo, kuokka ja Jussi”, mutta melkein, eli ”minä, lankaa ja puikot”.
Viime syksynä ostin äkillisen insiraation vallassa ruokakaupasta Novitan muutamaa lankaa, sukkapuikot ja tavalliset puikot, ja istuin sohvalle ihmettelemään että mites se silmukanluonti menikään.
Sain kuin sainkin räpellettyä kasaan suljetulla joustineuleella säärystimet. Lanka oli tosi paksua, taisi olla Mamboa, mikä meinaa sitä että säärystimet eivät mene sievästi rullalle jalassa, vaan valuvat suorana maahan asti. Eli kokeilun piikkiin meni tämä projetkti.
Säärystimet
Koska säärystimien tekeminen kuitenkin tuntui kivalta ja aikaansaamisen ilo oli suurta, tepastelin kirjastoon lainaamaan Stich and Bitch -kirjan, josta lueskelin lisää perustekniikoista, kuten helmineuleesta ja kavennuksista yms. Vaikka kirjaa on kritisoitu siitä että neuleohjeiden koot eivät oikein täsmää, mielestäni eri tekniikoita koskevat opastukset olivat kyllä ainakin selkeitä vasta-alkajalle.
Sen jälkeen uskalsin jo käydä käsiksi seuraavaan luomukseeni nimeltä Pipo ja Kaulahuivi, johon ohje löytyi täältä. Ohje on lasten vaatteille tarkoitettu, mutta päätin silti kokeilla – määrävä tekijä oli oikeastaan vain se, että löydän ohjeen jota osaan tulkita. Vasta-alkajan reteydellä yliarvioin pääni suuruuden (?) täysin ja tein silmukkamäärän näppituntumalla. Piposta tuli niin iso, että se valuu silmille heti kun päätä kääntää. Olin kovin ihastunut Novitan 7 Veljestä pätkävärjättyyn Polkka-lankaan, mutta pipoa varten ko lanka oli myös liian ohutta -ainakin meikäläisen pipoa varten.
Muutenkin aloittelevan käsityöläisen tekeleiden meinasi heti alkuun käydä hassusti, koska toinen koirani jostain syystä ra-kas-taa neuleiden pureskelua, ja lisäksi se ison koonsa vuoksi ylettyy mitä ihmeellisimpiin paikkoihin. Sekä säärystimet että pipo on siis jo kertaalleen sen toimesta rei’itetty, joten vastapalkaksi tämä koira (joka on muutenkin täysi linssilude) saa mallata minulle kuvissa tehtyjen töiden kanssa, kuten tässä:
Pipo ja kaulaliina
Talven aikana tein paljon tilkkuja joista ei sinänsä syntynyt mitään, mutta testailin erilaisia neulontatapoja yms. Lisäksi aloitin hartijalämmittimen (oma malli nimeltä ”Mitähän tästäkin tulee”) ja ponchon tekemisen tämän ohjeen mukaan, mutta jatkuvasta väärästä asennostani johtuen toinen käsi ja kyynärvarsi tulivat siinä vaiheessa talvea niin kipeäksi että jouduin pitämään tooooosi pitkän tauon. Ja sekös hätähousua korpesi.
Välttääkseni tällaiset tauot jatkossa olen myös lueskellut ja kokeneempia konsultoinut siitä, miten löytää hyvä ja tarpeeksi rento asento neuloessa. Tämä täti taitaa olla niin takakireä luonnostaan että jos ei asiaan kiinnitä huomiota, niin painelen menemään ilta toisensa jälkeen olkapäät jäykkänä, niska kumarassa ja rystyset valkoisena puikkoja puristaen…..
Tällä hetkellä on kuitenkin täysi höyry päällä, ja joululahjasukkien yms tekeleiden suunnittelu on jo tehty – torstaina tarkoitus suunnata Menita Outletiin hakemaan lankoja suunitelmien toteuttamiseen.
Seuraavassa postauksessa uutiset Projekti Villasukasta! Aloin kaksi viikoa sitten opettelemaan sukkien tekoa ja kokemukset sekä kuvat siis tulossa – 3. pari valmistuu näinä päivinä.
Aloittelijan aikaansaannoksia 